Teknisestä eläkeiästä

12Apr11

Sunnuntaina ratkaistaan seuraavan nelivuotissuunnitelman kohtalo. Yksi keskeisistä kysymyksistä neuvotteluissa tulee olemaan teknisen eläkeiän kohtalo.

Olen kuunnellut herkällä korvalla vaaliajan, miten tekniseen eläikään otetaan kantaa. Eläkeiän alarajan kohtalo ei ole itsessään yhdentekevä kysymys, koska sen liikuttelu tarkoittaa myöskin johonkin suuntaan tapahtuvaa tulonsiirtoa.

Tämänpäiväisessä vaalitentissä (Areenassa) Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi, että he hakevat nopeaa ratkaisua eläkeikään. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että hän samalla myös esitti että sen implementointi tapahtuisi 10-15 vuoden aikajänteellä. Tämä roadmap, joka ilmeisesti on ministeriössä laskettu, on vastaava kuin Vanhasen-Kataisen aiempi 24-vuotinen esitys, jonka työmarkkinajärjestöt kaatoivat. Oletan että 2 vuoden korotushalu on yhä olemassa, siitä hän ei kuitenkaan maininnut mitään.

Olen useaan otteeseen todennut etten kannata eläkeiän korotusta. Tähän on hyvin yksiselitteinen syy: tässä pyritään siirtämään se kustannus, joka johtuu aiemmasta alirahastoinnista ja ylioptimistista laskelmista nuoremmille sukupolville. Heille, joilla ei sotkuun ole osaa eikä arpaa. Ei missään tapauksessa ole 70- tai 80-lukulaisten syy, että pohjaoletuksia ei ole korjattu (tai kirjoitettu) taantumakestäviksi.

Kysymys ei ole kuitenkaan yllätyksestä, vaan lähinnä kyvyttömyydestä – ja varmasti myös haluttomuudesta – tehdä päätöksiä suuremmasta rahastoinnista ajoissa.

Käytännössä eläkeiän korotus tarkoittaa, että suurempien ikäluokkien eli 1945-1949 suurina ikäluokkina ja 1950-1960 huomattavan suurehkoina ikäluokkina synnyttämä kustannuspaine siirretään pienemmille ikäluokille. Ottaen huomioon eläkepopulismiin latautuneet riskit (kuten halut indeksimuutoksiin) ei voida olla varmoja, että päätös ratkaisisi eläkejärjestelmän kestävyyskysymystä millään tavalla. Sen tarkoituksiksi voisi lopulta muotoutua esimerkiksi:

1) Nykyisten eläkkeiden korottaminen. Ottaen huomioon eläkeäänestäjien kasvavan määrän, on uskottavaa että 80/20-indeksin muuttamisesta 50/50 -muotoon vielä väännetään kättä tulevilla valtiopäivillä. Tällainenhan loisi pelivaraa siihen ja on sinisilmäistä kuvitella että etujärjestöt jättäisivät maalipaikan hyödyntämättä.

2) Yritysten sivukulujen alentaminen. Ottaen huomioon, että kyse on palkan osasta, tämä on kollektiivista palkanalentamista. Minulle toki sopisi, että kollektiivisesta järjestelmästä luovuttaisiin ja erä siirrettäisiin palkkoihin, josta jokainen hoitaisi yksilöllisen eläketurvansa. Tämä ei kuitenkaan ole nyt poliittisesti realistista.

3) Pyritään alentamaan sivukuluja ja korvataan ne veroilla järjestelmän sisällä. Tämä vastaa palkanalennusta, varsinkin jos se tehdään järjestelmän taustassa, eli yritysten osuudesta. Tämä on hyvin mahdollinen skenaario after all.

Keskeisin vääryys tässä on se, että päätös implementoitaisiin aikajänteellä. Jotta suuret ikäluokat edes jotenkin osallistuisivat tähän, päätös olisi implementoitava välittömästi ja siihen olisi yhdistettävä indeksien heikennys nykyeläkkeisiin. Tässä yhteydessä puhutaan kuitenkin aivan liian suurista intresseistä, että implementointi välittömästi olisi mahdollinen ja indeksien osalta asia on paljon haastellisempi.

Otetaan esimerkki roadmapista.

Jos päätös tehtäisiin esimerkiksi vuonna 2013 ja implementointi aloitettaisiin 9 vuoden päästä (2022) ja seuraavat 6 vuotta eläikä nousisi neljä kuukautta vuodessa, täysmääräisesti uusi 65-70 vuoden eläkeikä olisi käytössä 2028. Täysimääräisesti se koskisi siis 1963 syntyneitä. Tämä on kuitenkin hyvin optimistinen malli.

Juuri tästä syystä kannatan ratkaisuksi indeksien heikentämistä kuten esitin viimeisessä NK:n kolumnissani (joka ei ole verkossa, mutta korjaan linkin kun se löytyy), joka ilmestyi vaalinumerossa.

Artikkeliviite: 120411A

Advertisements


One Response to “Teknisestä eläkeiästä”

  1. The Comment Above Was Spam So I Got Rid Of It… The Comment Says ” This post has been removed by the blog administrator.” The Reason Was Someone Spamed Click https://twitter.com/moooker1


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: