Nescit vox missa reverti

10May09

eubrusselMeillä on hieno tiimi vaaleja varten, vaikka mainokset (1) sakkaisivat. Mutta jos suunta tekee samoin, we have a problem.

Oli kysymys vaaliretoriikasta tai siitä, että puoluejohto hakee uutta asentoa nousuun; on ongelmallista, että toimijoiden puheissa toistuvat teesit vahvasta valtiosta (2, 3) tai kapitalismin väitetystä kriisistä.

Ongelmalliseksi sen tekee läpinäkyvien irtopisteiden revittely, joka ei synnytä sen paremmin luottamusta kuin ole edes järkevääkään. Säätelystä puhuminen vaikuttaa myös yksityispuolen toimijoihin ja häiritsee taantumasta nousua. Tänä aikana olisi parempi get back to the basics. Vähemmän säätelyä – enemmän kasvua.

Vahvemman valtion haikailijat eivät aina tunnu ymmärtävän, ettei se ole synonyymi oikeudenmukaisuudelle. Usein sillä viitataan valtioon, jossa valtion sekaantuminen vapaiden kansalaisten elämään (4) lisääntyy. Jos liike lähtee sille tielle, moni meistä jää ensimmäisen mukavan puun kohdalle. Siihen liikkeellä tuskin on varaa.

Asian vieminen mikrotasolle auttanee: jos lisääntyvän säätelyn pelko on ilmassa, se heijastunee intentioihin. Mikäli politiikot puhuvat mitä sattuvat mediassa, tällä on vaikutuksensa valintoihin. Mikäli viestitään, että yritysverotuksen suunta on ylöspäin pitkällä aikavälillä, katse suuntautuu siemenvaiheessa sinne, missä se on alempi.

Yhtälailla keskustelun aloittaminen työryhmien päätelmistä, kun tiedot perustuvat yksittäisten virkamiesten henkilökohtaisiin mielipiteisiin, ei voi olla vaikuttamatta talouteen. Bysanttilainen hallintokulttuuri, jossa virkamiehistön rooli on puolustaa valtion etua ensisijaisesti ei ole ainakaan omiaan vähentämään epäluuloa.

Avoimuuden nimissä olisi parempi, että poliittinen koneisto ottaisi voimakkaamman aloitteen. Kun valta vaihtuu, niin tulisi esikuntienkin. Nykymallissa, jossa säätelyllä kaiken elollisen kuolleeksi halaavien valta on ylikorostanut saadaan hallitustasolla rumaa jälkeä ja puoluetasolla kahdet rattaat – mikä ei liene aina tarkoitus.

Artikkeliviite: 100509A

Advertisements


8 Responses to “Nescit vox missa reverti”

  1. 1 Asko

    Valtion rooli on taas tosiaan kasvussa. Se on totta. Toisaalta jos katsotaan tilannetta pitkässä juoksussa, niin tämä ei ole uusi tilanne, vaan tuntuu että Keynesin opit on taas kaivettu esiin 1950-70 luvulta. Historia tuntuu osin toistavan siten itseään. Toisaalta historian korostaminen voi olla tässä tilanteessa aika turhaa, koska kukaan ei osaa oikein ennustaa mitä tällaisen talouskriisin jälkeen tapahtuu, koska vastaavassa tilanteessa ei koskaan ole oikein oltu.

    Yksi tärkeä seikka, joka tuli myös mieleen valtion roolista, on se että valtavasta kriisistä huolimatta valtioiden pitävät päätetyistä sopimuksista kiinni jotta markkinoille tule sitä kautta häiriöitä. Ei esim. tehdä liian poukkoilevaa toimintaa valtionyhtiöissä tai verouudistuksissa jne. Sillä miten valtio ja poliitikot toimivat on vaikutusta koko talouteen ja sen antamat signaalit eivät ole tosiaan ollenkaan samantekeviä.

    Sääntelyä ja valtion roolin kasvattamista tarjotaan tosiaan tällä hetkellä moneen politiikan lohkoon, vaikka periaatteessa selvästi akuutein tarve sillä olisi ensisijaisesti finanssialalle. Kun katsoo tästä kriisiä, niin mielestäni ei voida kiistää, että finanssimarkkinoilla on ollut aivan liikaa etenkin lyhytjänteiseen toimintaan kannustavia tekijöitä ja suoranaista ahneutta, joka ei palvele kovin suurta joukkoa tässä maailmassa. Silti sääntelystä puhuttaessa pitää muistaa, että esimerkiksi vapaakaupan rajoitukset saattavat haitata etenkin Suomen kaltaisia vientivetoisia talouksia todella paljon.

    Kapitalismi on loppujen lopuksi todella hyvä renki mutta huono isäntä: markkinoiden pitää toimia, mutta silti yhteiskunnassa on myös asioita, joita ei pelkillä markkinoilla voida hoitaa. Ja asioita ja joiden arvoa ei voi mitata vain rahassa. Näistä arvoista päättävät poliitikot, joita pääsemme 7.6. taas sitten valitsemaan:).

    • Valtion rooli on ollut kasvussa jo pitkään, vaikka kokonaisveroaste on alennut. Aikanaan vapaa talonpoika on alistettu lisääntyvälle valvonnalle ja yrittämisen esteitä on kehittynyt lisää samalla kun vanhoja on pyyhkiytynyt pois.

      Valtiolla on roolinsa turvaamassa tasavallan jäsenten turvallisuutta ulkoisilta ja sisäisiltä uhilta, sekä turvaamassa vapausoikeudet. Mutta siinä kuljemmeko kohti vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on vapaus ja sitä myöten tuleva vastuunsa vai kohti kontrolliyhteiskuntaa, joka holhoaa luovuuden hengiltä ja suojelee ihmistä itseltään on merkittävä eronsa.

      On eri asia muuttaa kirjanpitokäytäntöjä ja muuttaa pörssisääntöjä läpinäkyvimmiksi kuin alkaa tunkeutumaan sektoreille, jotka eivät valtiolle kuulu. Viime aikaisista asioista e.g sähkön kantaverkon ylläpito on tehtävä, jonka voi ajatella kuuluvan valtiolle kuten päätieverkostonkin. Sen sijaan loppupään verkon ylläpito ei tietenkään kuulu.

      Esimerkiksi se, kenelle saa myydä maata tai kuka saa perustaa erialojen yrityksiä ei tulisi olla valtion asia, eikä edellämainitut poikkeusesimerkit, jotka liittyvät huoltovarmuuteen oikeuta nykyisiä muiden alojen monopoleja.

      Eikä valtion tehtäviin kuulu myöskään vapausoikeuksiin vastainen kontrollointi, joka lisäksi synnyttää paranoiaa sitä kohtaan. Banaaleja ulkomaisia esimerkkejä riittää; e.g Iso-Britanniassa DNA-rekisteri syyttömistä tai sananvapauden suitsiminen, johon oli linkki edellisessä. Samaa Suomessa voisi kuvastaa ajatus ajoneuvomaksujen keräämistä satelliittipaikannuksella.

      Minua hämmästytti se, että kokeillessani HS:n vaalikonetta, minulle valkeni, että osa meidänkin ehdokkaistamme kannatti verkon ylikansallista valvontaa. Iso-Ahon Juha oli siinä fiksussa joukossa, joka ymmärsi, että sananvapaus on perimmäinen vapausoikeus. Sananvapautta ei ole mikään keskusvirasto antanut, vaan kyseessä on vapausoikeus, jota ei saa eikä voi uhrata – ei vakauden eikä turvallisuuden tähden. Se on länsimaisen demokratian peruskivi.

      Konkreettisesti tämä nähtiin Telekom-paketin käsittelyn yhteydessä; meiltä sananvapautta nousivat puolustamaan Samuli Pohjamo, Anneli Jäätteenmäki ja Kyösti Virrankoski. Hyvänä esimerkkinä hallituskumppanimme liberaaliudesta taasen antoi tosiasia, että ainoastaan Pietikäinen äänesti tässä ryhmässä, muut passiivisesti tai aktiivisesti vastaan ja tiukemman kontrollin puolesta.

  2. 3 Markus

    Onko valtion voimakas taloudellinen rooli sama asia kuin kasvava säätely? Itse tulkitsisin valtion roolin elvyttäjänä tarkoittavan osittain myös vapauden kasvattamista, kun valtio pyrkii turvaamaan elämän perusedellytykset.

    Hyväksyn kuitenkin näkemyksen, jonka mukaan valtion toimintaan markkinoilla liittyy suuria kysymysmerkkejä. Markkinat toimivat aina epätäydellisesti, jolloin valtio astuu kentälle markkinahäiriöiden korjaajana. Valtio voi tehdä epäonnistunutta talouspolitiikkaa, mutta parhaimmillaan on mahdollista tehdä myös onnistuneita toimenpiteitä.

    Yhteen asiaan haluaisin tarttua, mistä ei olla keskusteltu riittävästi. Vanhasen lanseeraama “kolmas tie” ei ole perinteisessä mielessä keynesiläisyyttä, sillä “kolmas tie” on aikataulultaan hyvin pitkäkestoinen investointiohjelma, joka jatkuisi myös nousukaudella. Keynes painotti laskukauden investointien rinnalla valtion roolin pienentymistä nousukauden aikana. On hyvin mielenkiintoista seurata seuraavan nousukauden aikaista talouspoliittista keskustelua; epäilen, ettei silloin kukaan enää puhu ääneen kolmannesta tiestä ja vahvasta valtiosta.

    Tietyllä tapaa kuitenkin uskon siihen, että tämä käynnissä oleva aika jättää jonkinlaiset jäljet myös tulevaisuuteen. Rahan liikettä tullaan ainakin jonkin aikaa valvomaan aiempaa tarkemmin, mikä ei välttämättä ole huono asia laisinkaan.

    • No ei teknisesti katsottuna ole sama asia. Mitä suurempi osuus vauraudesta kulkee valtion kautta, sitä sosialistisempi yhteiskunta on. Siinähän se ongelma on. Minun näkemykseni on se, että me emme tarvi vauraampaa valtiota vaan vauraamman kansakunnan ja sen edellytys on säätelyn vähentäminen ja valtion vetäytyminen niiltä ihmiselämän alueilta, jotka eivät kuulu sen ydintoimintoihin.

      Ajatus, että markkinat toimivat aina epätäydellisesti on koulukirjaesimerkki, joka monessa mielessä on disclaimer. Valtiot myös aikaansaavat sekaantumisellaan sitä epätäydellisyyttä. Kun noin yleisellä tasolla katsotaan valtion sekaantumista markkinatalouden toimintaan, niin vilkaisu esimerkiksi edellisen laman syihin on hyvä muistutus, että johdettu talous johtaa melkoisiin kriiseihin.

      Eikä kannata unohtaa sitäkään, että tämän rahoituskriisin syvät juuret ovat valtion sekaantumisessa asuntolainamarkkinoille Yhdysvalloissa. Onhan Washingtonissa helpompaa syyttää keinottelijoita ongelmista, jotka kuitenkin lähtevät valtion toimista. Presidentti Reaganin huomio aikanaan pätee tähänkin: “In this present crisis, government is not the solution to our problems; government is the problem.”

      Mitä tulee “kolmanteen tiehen”, jatkan sen arvostelua kunnes näen tarkkaan sen, mitä se pitää sisällään. Minun on äärimmäisen vaikea nähdä itseäni puolustamassa ohjelmaa, jossa valtio pyrkii kontrolloimaan reaalitaloutta työntymällä sen syvään ytimeen. Todennäköisyys, että tämä menee pieleen on aina suurempi kuin, että se onnistuu. Its a throwing coin and one can not rule a country like that.

      Ongelma liikkeen kannalta on se, että “kolmannen tien” unohtuminen tulee suurella todennäköisyydellä siitä, että me häviämme sen takia vaalit. Tässä olisi nyt puolitoista vuotta vielä aikaa kuopata nämä jorinat ja rakentaa siltaa yli rotkon. Kannatuslukujen suunta osoittaa hyvin sen, mitä nämä puheet ovat nyt jo aikaansaaneet. Eläkepaletissa tehdyt poliittiset virhearviot sisältyvät tähän.

  3. 5 Alexander

    Nyt on poweria kannanotoissa. Tuo “me emme tarvi vauraampaa valtiota vaan vauraamman kansakunnan” on hieno periaate, josta toivon sinun pitävän kiinni. Se on kivijalka liberaalille demokratialle ja varsinkin kohdallasi, kun pystyn luottamaan arvoliberaaliuteesi, loogisuuteen ja järkeesi, se on jotain joka tekee sinusta ylivoimaisen ehdokkaan kansanedustajavaaleihin. Äänestäisin ensimmäistä kertaa elämässäni silloin Keskustaa. Asetuthan, eiks joo?

    • Riippuu siitä pyydetäänkö ja toisaalta käytännön kysymyksistä. Ei ole ensisijainen ajatus tällä hetkellä, vaikka periaatteessa täysin mahdollinen. Spekuloidaan sillä ensi vuonna – nyt on vähän ennenaikaista. Mutta olisihan se hauskaa, jos kerrankin äänestäisit meitä.

      Nyt pelaan vain pokeria, vaalit omalla kohdalla ovat vähän toissijaisia 😉

  4. 7 Kimmo

    Vahva valtio on jees!


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: