Yksi historia, monta tulkintaa

08Feb08

“Ennen sotaa maltillisissa poliittisissa piireissä niin keskustassa kuin sosialidemokraattien puolella oli toiveita ja toimintaa välttää verenvuodatus. Vielä tammikuussa 1918 maltillisten sosialistien ja keskustaporvarien tavoitteena oli neuvotteluteitse estää aseellinen yhteenotto”

Verkkolehti Apila 08.02.2008

Kääriäinen pitää keskustelua vuoden 1918 tapahtumista vajavaisena

Advertisements


One Response to “Yksi historia, monta tulkintaa”

  1. Sama historia monta tulkintaa. 21.2. kunniaksi kommentti:

    21.2.1808 Venäjä alkoi karkottaa Ruotsin miehitysarmeijaa Suomesta, eli Ruotsin itäisistä maakunnista.

    Tämä itäinen osa Ruotsia oli tuohon aikaan Euroopan köyhimpiä kolkkia. Kaikki verotulot oli mennyt Länsi-Ruotsiin, Tukholmaan, vuosisatojen ajan.

    Venäjän väliintulon ansiosta alkoi ennennäkemätön kehitys Suomessa:

    – verotulot jäivät Suomeen
    – suomalaiset vapautettiin asevelvollisuudesta
    – asukasluku, joka oli Ruotsin vallan seurauksena n. 700 000 nousi 100:ssa vuodessa kolmeen (3) miljoonaan.
    – suomen kieli sai arvoisensa aseman nykyisten rkp:n äänestäjien esi-isien raivoisasta vastustuksesta huolimatta

    Entä Tynkä-Ruotsi:
    – siellä ei ole vieläkään saatavilla suomenkielistä yliopisto-opetusta
    -jopa suomenkielisten lasten oman äidinkielen opetuksen saaminen on kiven alla
    -Ruotsin lakeja ei ole saatavilla edelleenkään suomeksi
    -Ruotsin valtiopäivillä ei saa puhua suomea jne. jne. jne.

    Häpeällistä on, että edelleen osa suomalaisia äänestää Ruotsalaista kansanpuoluetta siinä määrin, että sillä on muutama kansanedustaja eduskunnassa.

    Rkp on tunnettu siitä, että se tekee jatkuvasti läheistä yhteistyötä vanhan miehittäjävallan edustajien kanssa.

    Mitä Ruotsi voisi tehdä tämän juhlavuoden kunniaksi? Pyytää anteeksi suomalalaisilta ruotsin kielen ja vallan nimissä tehtyjä vääryyksiä ennen vuotta 1809 ja sen jälkeen.

    Venäjän armeija ajoi Ruotsin miehitysarmeijan Uumajaan asti missä sille annettiin lopullinen isku.

    Lieneekö se syynä, että vielä tänäkään päivänä Uumajan matkailutoimi ei voi kotisivullaan ylläpitää suomenkielistä palvelua.
    http://www.visitumea.se

    Valtion ja kunnan tukiaisten varassa liikennöivä laivayhtiö RG-lines ei ole tukiaisia vinkuessaan tullut havainneeksi varsinaista syytä laivalinjan huonoon kannattavuuteen. Ruotsalaisten alhainen käytös suomalaisia matkailijoita kohtaan toisessa päässä Vaasa-Uumaja-laivalinjaa 200 vuotta myöhemmin.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: