Ankka

10Sep07

brusselsyell

Viikon julkaisutarjonnasta löytyy muutamia mielenkiintoisia helmiä. Jaakko pohdiskelee stereotypioita (1), Juha taasen vaikuttamista (2) ja draamaqueeneja varten on puhe (3).

Jaakko Vasankari miettii kirjoituksessaan (1) stereotypioita vasemmistossa. Jossain määrin asiaa tuntevana allekirjoitan esitetyn paradoksin. Näin ollen, Vasemmistoliitto näyttäytyy varsinaisena kansanliikkeenä ja SDP valtaoligopoliana.

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Juha Iso-Aho kirjoittaa (2) artikkelissaan demokratian ytimestä. Vaikuttamisesta. Olen prikulleen samaa mieltä. Nuorten tietoisuus vaikuttamisesta ja keinoista tulee saada takaisin sinne missä opitaan muutkin elämän aakkoset. Ei pelkillä mielipidekirjoituksilla maailma muutu.

Häkämiehen kohua nostattanut puhe (3) löytyy ministeriön sivuilta. Tähän viittasin aiemmin: ainoastaan räikein totuudenvärittäjä löytää siitä dystopioita. Doktriinin suojeluskunnan sietää lukea: furthermore, for most western and central European countries NATO is the answer to their defence prayers. Once again, not for Finland.

Artikkeliviite: 100907A

Advertisements


7 Responses to “Ankka”

  1. 1 Alexander Ahma

    Varsin osuvasti kirjoitit sosiaalidemokraateista. On vaikea nähdä, mitä ao. puolueessa olisi demokraattista – sisältä se vaikuttaa olevan heimopäällikköjen (valtaeliitti) hallitsema jatke ammattiyhdistysliitolle. Vastaava tauti riivaa toki muitakin puolueita, mutta missään muussa puolueessa vallan keskittäminen ei ole niin sofistikoituneesti tiivistetty ja ketjutettu kuin sdp:ssä (subjektiivisen kokemukseni mukaan).

    Mikäli todellisten valtaapitävien määrä lyhennettäisiin jäseniksi ylipäätänsä suomalaisissa puolueissa, nähtäisiin järjestelmämme harha: todellisuudessa valta on varsin harvalla päättäjillä ja osa siitäkin koneiston toteuttavilla osilla ja demokratian ulkopuolisilla osilla (virkamiehistö l. “toimistovalta”, tutkimuslaitoksilla ja etu-/työmarkkinajärjestöillä).

    Olennaisena keinona pidän yhä edelleen jo aiemmin mainitsemaani: ainoastaan medioiden monipuolistuminen ja medialukutaidon parantuminen voivat viedä oikeaan, avoimeen demokratiaan. Päätöksenteon avoimuus on avainasemassa tässä kehityksessä ja ennenkaikkea se, ettei uusi päättäjäsukupolvi mene samaan leikkiin mukaan.

  2. Päätöksenteon avoimuus on todellakin keskiössä. Vallan vahtikoirista monet ovat yhä varsin väriä tunnustavaa ja olisi äärimmäisen tärkeää synnyttää neutraaleita kilpailijoita sille. Lisää puoluekytköksistä lehdistöä tähän maahan ei tarvita, vaan dialogia edistävää. Reilusti väriä tunnustavat puoluemarkkinointia varten synnytetyt jäsenlehdet ovat toki sitten erikseen.

    Esimerkiksi “puolueettoman” Helsingin Sanomien lukeminen on muutoin mukavaa, kunhan se toimisi tiedonvälittäjänä ja analysoijana, eikä poliittisissa aiheissa aina tiettyjen tahojen markkinointiviestintätoimistona. Varsin surullista on tiettyjen ‘asiantuntijatahojen’ täysin kritiikitön peesaaminen ja varsin selvät ystävänpalvelukset tietyille piireille.

    Suurella mielenkiinnolla odotankin Niklas Herlinin Uutta Suomea, josko muistettaisiin kirjoittaa reaalitaustat uutisointeihin eikä tunnustettaisi väriä, käyttäen mediakriteerejä tarkoitushakuisesti. ET:hän puuskahti taannoin Alma Medialle samasta (“Suomi on harvinaisen mediavetoinen yhteiskunta”). Toiselta puolelta taas ei uskalleta arvostella suurta ja mahtavaa SW:tä.

    Nähdäkseni yksi oleellisista asioista medioista puhuttaessa on saada ihmiset ymmärtämään paremmin, että “media” tarkoittaa viestin siirtämisen välinettä (lehdistö, kännykkä, blogi: mikä tahansa viestinväline). Journalismi ja taustoitus on sitten se, mikä tekee siitä laadukasta.

    Mikäli mediasta ihmiselle tulee konnotaatio (mielleyhtymä) pelkästään julkis- tai mainosrahoitteisesta viestinnästä ja vielä päälle päätteksi pitää sitä “luotettavana”, on jotakin varsin pahasti vialla medialukutaidossa. Tätä taustaa vasten ymmärtää varsin hyvin miksi lehdistössä monasti vähätellään kansalaisjournalismia. Sehän on sen ainoa todellinen uhka.

  3. Olen samaa mieltä molemmista asioista. Ottamatta kantaa SDP sisäiseen tilanteeseen (enkä siitä mitään tiedä muutenkaan), on kuitenkin enemmän kuin totta että kunnon demokratiaan kuuluu avoin päätösenteko.

    Muistan kerran kuulleeni jonkin ulkomaisen tutkimuksen Suomalaisesta mediasta. Siinä puhuttiin nimenomaan siitä, kuinka keskittynyt se on. Keskittyneisyys ei juurikaan paranna avointa keskustelua. On myös totta, että lehdillä kuten Helsingin Sanomat olisi paljon parannettavaa, jos se olisi jutuissaan kriittisempi eikä toimisi markkinointina tietyille tahoille.

  4. Perinteinen ajatus on, että mikäli olet eri mieltä medioiden kanssa: perusta oma (kerro tarinasi). Tämä tietenkin ontuu siinä, että vaikka voin niin tehdäkin, resurssini eivät ole yhteneviä vanhojen medioiden kanssa.

    Ongelmakeskiöhän ei ole itse medioissa, vaan sen vartijoiden (lukijoiden) ymmärryksessä niiden luotettavuudesta so. medialukutaito ja henkilökohtaisesti syntyneet mediakriteerit. Ne, joilla jaotellaan “tieto”.

    Olisi äärimmäisen tärkeää käydä keskustelua, toimiiko vallan kolmijako-oppi enää riittävän tyydyttävästi nyky-yhteiskunnassa? Pitäisikö siirtyä hienojakoisempaan oppiin, jossa instituutionallisen vallan luonnekin huomioidaan?

  5. On aidosti hauska huomata, kuinka SDP kiinnostaa niin laajoja kansanjoukkoja tällä hetkellä. Pääoppositiopuolue mielletään vahvaksi yhteiskunnalliseksi voimaksi, kun toiset puolueetkin tilaavat galluppeja sen sisäisistä valinnoista.

    Toinen puoli on jatkuva kritiikki yksittäisten toimijoiden suunnalta. Sanokaahan, kumpi on demokraattisempaa: 1. SDP päättää puoluekokouksessaan asiasta x ja pitää koko puoluekokouskauden em. päätöstä ohjenuoranaan vai 2. Vihreät päättävät puolukokouksessaan asiasta y ja puolueen pj. ilmoittaa sen jälkeen, ettei aktiiviseen toimintaan hyväksytyn tavoitteen edistämiseksi aiota ryhtyä?

    Pointtini on se, että kaikissa yhteisöissä on omat epäkohtansa ja ongelmansa. Tällä hetkellä SDP:ssä työskennellään aktiviisesti sen sisäisten käytäntöjen korjaamiseksi.

  6. Minulla on ollut käsitys, että tutkimuksia tehdään puolueiden yhteistyöakselilla omnibusseina ja niiden ohella erillisiä tutkimuksia, joten onko tuossa jotain ihmeellistä? Sitä en tiedä, tehdäänkö teistä nyt e.g profiilitutkimusta jonkun toisen käyttöön. Mahdollista, en ota kantaa.

    Mitä päätöksentekoon tulee: toki optio “1”. Puolueiden toimintahan tulisi perustua päättävien elinten (yleensä puoluekokous) päätöksiin ja teknisesti toteuttavien toimielinten linjauksiin – ei yksittäisten toimijoiden irtiottoihin. Toki todellisuus on usein kovin toinen ja on tilanteita, joissa on perusteltua poiketa tästä.

    Olennaista on se, että päätöksenteon perustana oleva jäsendemokratia toimii. Muutoin nuo päätökset eivät ole demokraattisia, vaan oligopolisoituneita – pelkkää lumedemokratiaa. Mikäli korjaatte rakenteen avoimemmaksi, onnittelen teitä siitä. On valtakunnan kannalta tärkeää, että ihmiset päättävät, eivät eturyhmät.

    Mitä tulee Vihreisiin, en henkilökohtaisesti ota asiaan kantaa. En tunne heidän sisäistä järjestelmäänsä. Mihin tapaukseen viittaat?

  7. 7 Alexander Ahma

    Taidan arvata, mihin Arto J. Virtanen viittaa. On hyvä huomata, että vaikka puolue olisi kuinka avoin tai demokraattinen, on mahdotonta irrota poliittisesta todellisuudesta. Valintoja on tehtävä pienimmän pahan periaatteella. Näinollen, mikään päätös ei voi olla kaikkia tyydyttävä.

    Demokratiahan ei ole totalitääristä hallintaa, jossa voi saada prikulleen näkemyksensä läpi. Se on ennen kaikkea hinta, joka on maksettava vapaudesta ja kansanvallasta. Sosialistien olisi hyvä lopultakin ymmärtää, että absoluuttinen valta synnyttää aina absoluuttisia haittoja.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: