Just do it!

04Sep07

Eero Heinäluoma (sd) katsoo, että turvallisuuspoliittisen selonteon ohessa tehtävä Nato-selvitys alleviivaa jäsenyysmahdollisuutta. Hän ei katsonut, että NRF-joukkoihin osallistuminen vaikuttaisi. Todellisuudessa siitä on varsin lyhyt askel jäsenyyteen. Näitä kahta asiaa ei kuitenkaan tule sitoa toisiinsa.

Helsingin Sanomat 04.09.2007

Heinäluoma: Nato-selvitys alleviivaa jäsenyysmahdollisuutta

Vajaa viikko sitten eduskunnan puolustusvaliokunnan pj Juha Korkeaoja (kesk) kertoi halunsa säilyttää yleiseen asevelvollisuuden, suhtautuen myös kovin varauksellisesti jäsenyyteen sen paremmin kuin siviilipalveluksen keston lyhentämisen. Konservatismissa hukkuminen on siis hänen tiensä.

Reserviläinen 30.08.2007

”Siviilipalvelus ei saa olla inttiä helpompi tie”

On poliittisesti epärehellistä väittää, etteikö asejärjestelmän yhdenmukaistaminen tai nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen olisi askelmerkkejä kohti jäsenyyttä. Tämä lienee selvää kaikille puolustuspolitiikkaa seuraaville ja myöskin kansalaisille. Kysymys ajoituksesta tosin on yhä avoin.

Se, koska aika on valmis jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa on mielenkiintoista. Tämä kun vaatisi muutosta puolustusdoktriinissa. Avoimesti jäsenyyttä kannattaa ainoastaan Kansallinen Kokoomus, mutta myös SDP:n, Vihreiden, RKP:n ja Keskustan piirissä on kannatusta liittoutumiselle.

Edellämainittujen tahojen varovaisuudelle on syynsä, joka juontuu kaukaa historiasta, heijastuen kansalaisten asenteisiin. Tähän liittyy myös viestintäpropaganda, jota harjoittaa vanhavasemmistolainen ja sitä lähellä oleva media. Väritetyn totuuden luominen on kovin helppoa ja sille on jätetty tilaa.

Keskustelulle puolustuspolitiikasta on kovin ominaista tietty itsepetos: käsitetään ja väitetään, että hoidamme oman osuutemme maailmanpolitiikasta kehitysavun ja vähäisen rauhanturvaamisen muodossa. Tosiasiallisesti asenne lähenee Not in my neighbourhood-ajattelua. Ne muut hoitakoot hommat, me juttelemme.

Tämä luontaisesti ei tue mahdollisuutta rauhanomaisemmasta maailmasta, vaan on vastuun ulkoistamista niille, joilla on enemmän varaa ja uskallusta siihen. Luontaisesti Yhdysvaltojen sotaretki Irakiin on kasvattanut liittoutumista vastustavaa ilmapiiriä ja ei kovin yllättävää, että jotkut tahot käyttävät tuota hyväkseen.

Kannattaa muistaa, että Irak ei ole Nato-operaatio. Ainoastaan Afghanistanin vapauttaminen Talebanien hirmuvallan alta oli. Tätä vain kaikkein suurimmat totuudenvärittäjät voivat pitää huonona asiana – vastuun kanto on oleellista, katsomosta huutelu ei tuo mitään lisäarvoa, eikä ylläpidä rauhaa missään.

Yhtälailla turha huutelu Euroopan yhteisestä armeijasta on järkevää heittää romukoppaan. Ei ole mitään satuolentoa, jonka nimi olisi Eurooppalainen Nato. 21 Euroopan Unionin jäsenvaltiota, jotka kuuluvat myös Natoon eivät lähde rakentamaan uutta, erillistä peruspilaria ihan vain meidän takiamme Unioniin.

Mitä tulee muihin jäsenyyttä vastustaviin tekijöihin, ovat nekin lähinnä teatterin lavalla huudeltavia vuorosanoja. Niissä vilisee kaikki mahdollinen utopia, minkä maa päällään kantaa. Todellisuudessa faktojen perusteella niille ei löydy juuri pohjaa. Näin ollen ainoa järkevä vastustuksen syy on pasifismi.

Alla löytyvä taustoitus on uutisointiseurantaa. Virhepäätelmistä voi syyttää allekirjoittanutta ja hänen tietolähteitään. Allekirjoittanut on realistinen pasifisti, eli kannattaa avoimesti jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa ja vastuun ottamista maailmanpolitiikassa. Lisälinkkejä otetaan mielellään vastaan.

Behind the Scene: Pohjois-Atlantin liitto ja puolustuskeskustelu

Advertisements


6 Responses to “Just do it!”

  1. 1 Laba

    Terve

    Kannattaa myös muistaa, että maapallola (en nyt muista) monta eri sotaa menossa aivan samaan aikaan. Suurin osa, ikävä kyllä, on sisällisotia joihin ei voi puuttua…tai no voi…ja on voinut…ja on sotia joista Nato ei ole niin kovin kiinnostunut…

    Mutta mennään vaan natoon, jos se edistää Todella rauhaa ja rakkautta,eikä vain muutaman “ison maan” etua.

    ps. Menee vähän ohi aiheesta, mutta tuli tuossa lentävä ajatus mieleen tuosta siviilipalvelusajan lyhentämisestä. Oletettavasti ajan lyhentyminen lisää siviilipalveluksen kiinnostusta. Jokaiselle siviilipalveluksen käyneelle tulee tarjota paikka, jossa suorittaa siviilipalvelus…No mistä se työ on pois? Voiko olla vaarana, että osa töistä joita voisi tarjota esim. pitkäaikaistyöttömällä, työ teetetään “puoli ilmaiseksi”, valtion kustantamana siivilipalvelushenkilöllä…

  2. Tämä on enemmän kuin totta. Ei rauhaa ja rakkautta ole tarjolla sen ulkopuolellakaan, ainoastaan vastuuttomuutta. Jos katsotaan Darfuria, Afghanistania, Kosovoa tai mitä tahansa muuta kriisialuetta, siellä voi joko olla ratkaisemassa ongelmia – tai arvostella ja huudella katsomosta.

    Puolustusjärjestelmämme on kohta yhdenmukaistettu Pohjois-Atlantin liiton kanssa, keskustelemme Nato Response Force-joukoista, vaikka jäisimme päätöksenteon ulkopuolelle. On toki niinkin, että operaatioista tulee tehdä erillinen kansallinen päätös. Mihin, siihen ei kuitenkaan.

    Yhtälailla on huomioitava talousfunktio: meillä ei yksinkertaisesti ole varaa nykyisenkaltaiseen materiaaliin puolustusvälineistössä, puolustusteknologian hinnan kohotessa ekspotentiaalisesti nopeammin kuin keskimääräinen inflaatio. Puolustusjärjestelmämme kuihtuu rahapulaan.

    Puolustusdoktriinimme on toki muodostunut toisin kuin Ruotsin (kt. linkit), mutta perustelut nykyisenkaltaiselle tilanteelle ovat kovin hatarat ja pikemminkin sisäpoliittinen imago-kysymys kuin enää reaalipolitiikkaa, joka olisi vastuullista ja – läpinäkyvää. Kansanvallan mittaista.

    Järjetön väittely siitä, saako Ahtisaaren CMI duunia Nato-jäsenyyden jälkeen on yksi esimerkki. Miten ihmeessä Nato-maa Norja esimerkiksi olisi koskaan voinut olla Lähi-idän kriisin molempien osapuolten tunnustama neuvottelualusta, jos Nato asiaan jotenkin vaikuttaisi?

    Onko muita argumentteja Naton ulkopuolella olemiselle, kuin kuvitelmat taloussuhteiden heikentymisestä, ideaalinen pasifismi tai keskeisesti NIMBY? Esimerkiksi: muiden reunavaltioiden taloussuhteet ovat normalisoituneita Venäjän kanssa vaikka ne ovatkin Nato-maita.

    Viro kävisi esimerkiksi, jollei Venäjän ja Viron keskinäisiä suhteita hiertäisi muut, paljon syvemmät erimielisyydet aina historiantulkinnasta lähtien (rajakiista, pronssisoturi). Niiden välinen transito oli toukokuuta ennen kuitenkin näistä huolimatta normaalia ja vilkasta.

    Tämän ulkopuolella ainoastaan pasifistinen “aina rauhan puolesta sotaa vastaan”-anekdootti käynee perusteeksi, joka tarkoittaa käytännössä silmien sulkemista: sivustaseuraamista. Mikäli Suomi olisi jäsen, olisi se omalta osaltaan vaikuttamassa järjestön linjaan.

    Mitä siviilipalvelukseen tulee social dumbingin perusteella: aika hiuksenhieno ongelmaviidakko tuo on. Taitavat muut ryhmät (harjoittelijat, opiskelijat) sotkea työmarkkinoiden kysyntä-tarjontabalanssia enemmän. Heikentäisi kai tuottavuuslukujamme jos niihin puututtaisiin :p

  3. 3 Laba

    [audio src="http://www.punatahdet.com/piisit/natsit_taivaassa.mp3" /]

    Niin terveisiä Matilta…!!

    Sota ja asevarustelu johtavat vain natsihelvettiin.

  4. Heh. Aika hyvä. Tämä on siis alkujaan 50-luvulla tehty?

  5. Hyvää pohdintaa olet artikkeliin laittanut. NATO-keskustelua leimaa tosiaan aika paljon tunne, ja se näkyy julkisessa keskustelussa. Käsittääkseni hallitus tulee kuitenkin tätäkin asiaa vielä tällä vaalikaudella selvittämäänkin turvallisuuspoliittisessa selonteossaan.

    En ole kuitenkaan täysin varma NATOn tuomista hyödyistä, vaikka niitä olisikin hyvä selvittää. Tässä muutamia pointteja Ensinnäkin on muistettava, että Natossa on myös kustannussyitä, joista ei ole täyttä selkoa. Sen lisäksi en usko, että Nato suuremman kriisin aikana välttämättä paljoa auttaa.

    Esim. Yhdysvalloilla on jo nykyiselläänkin tekemistä sodissaan ja USAn Nato perustuu pääosin. No, onhan toisaalta Nato-jäsenyydelläkin oma strateginenkin merkitys, jota ei sovi vähätellä. Se on totta. Itselläni on kuitenkin aika vakaa käsitys siitä, että Suomea puolustaa viime kädessä suomalaiset itse.

    Siksi asevelvollisuudestakaan ei pitäisi luopua, vaikkakin sitä pitäisi tosiaan uudistaa. Liityttiin NATO:oon tai ei.

  6. Aivan totta. Hallitus tekee selvityksen Pohjois-Atlantin liitosta osana turvallisuuspoliittista selontekoa ja linjaushan on, että siihen kuuluu myös parlamentaarinen seuranta. Tämähän on uutisoitukin.

    Olennaista on, että asiasta keskusteltaisiin avoimesti ennen selontekoa: muutenhan on varsin selkeää, että jäämme sen ulkopuolelle, mutta todennäköisesti osallistumme NRF-joukkoihin. Tämä ihan julkisuuspaineen vuoksi (kansanäänestysvaade ja hallitusohjelman kirjaus).

    Kustannukset ovat sinänsä kyllä varsin epäselviä so. millä tavoin tämä heijastuu kehitykseen poliittisen ulottuvuuden kautta, kuin myös kuinka paljon osallistuisimme operaatioihin. On varsin selvää, että kustannukset kasvavat, mutta niin ne kasvavat ilman jäsenyyttäkin.

    Varsinaista painetta kasvattaa mittavasti asevoimiemme iskutehoa tuskin on ja ei ole realistista väittää, että alueellemme alettaisiin istuttaa vieraan vallan joukkoja tai ohjustukikohtia. Nämä ovat esimerkkejä niistä peloista, joita avoin keskustelu aiheesta poistaisi.

    Olen varsin samaa mieltä, että yleinen asevelvollisuus on järjestelmän tukijalka. On varsin naiivia kuvitella, että voisimme rakentaa järjestelmää ammattiarmeijan varaan ihan jo siitä syystä, ettei armeijaan riittäisi ikäluokista riittävää massaa töihin jatkuvaan valmiuteen.

    Nähdäkseni olennaista asevelvollisuuden kehittämisessä on miettiä, millä tavoin järjestelmä kokonaisuudessaan rakentuu ja miten siitä saadaan paras irti. Tässä Odenbergin Ruotsissa vilauttama kortti koko ikäluokasta olisikin hyvä aloitus keskustelulle.

    Suuremmasta massasta voitaisiin jaottaa tehtäviä tehokkaammin kriisinhallintaan, puolustusvalmiuteen kuin tietoinfastruktuurimme häiriöttömyyteen, tukeviin toimiin kuin myös ympäristökatastrofien varalle muutamia luetellakseni. Turvallisuushan on kokonaisuus.

    Tällä on myös tasa-arvofunktio, jonka tietyt tahot näkevät varsin nurinkurisesti, eivätkä ymmärrä nykyisen kulttuurisesti ohjaavia vaikutuksia: sukupolvikokemus, verkostoituminen ja asennetasolla syntyvät muutokset. Lyhytnäköisyyden aika tulisi olla ohi tässäkin asiassa.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: